31. elokuuta 2014

" Stop beating yourself up. You are a work in progress - which means you get there a little at a time, not all at once. "



hei hei kuplivat kesäiset illat, tervetuloa koulukirjat ja syksy. olit minulle vihdoinkin hyvä, kesä. haikeus ja ikävä kestävät hetkisen, pian jo hypin saappaat jalassa lehtikasoissa. kiitos kaikesta, kesä.

koulunpenkkiin huomenna palaaminen tuntuu vähemmän kamalalta, koska saan tehdä sen sinun kanssasi, yhdessä. hitaat, pitkät aamutkin saan myös pitää itselläni. tämä syksy on erilainen. se tulee olemaan onnen syksy.

syksyinen melankolia ja surullisuus, se kun voi istua vilttien alla, lämmin teekuppi kädessä, katsellen ulkona riehuvaa syysmyrskyä. värikkäät lehdet, murretut värit, villapaidat, kaulahuivit, saappaat, pimeys.

hiljaa mielessäni olen innoissani tästä kaikesta.

24. elokuuta 2014

"I loved you before I ever touched you."




merituuli sekoittaa jo ennestään takkuisen tukkani ja tajuan olevani niin paljon onnellisempi kuin vuosi sitten. vuosi sitten en ollut edes onnellinen, en uskaltanut edes haaveilla onnesta. nyt olen täynnä onnea, en koskaan voinut uskoa näin käyvän. luonto ympärilläni on sumuista, mutta minä olen taistellut itseni pois sisäisestä sumusta. sumusta, joka lamauttaa, vie kaiken. nyt olen saanut kaiken takaisin, enemmänkin.

en osaa kutsua sitä parantumiseksi, se on elämään oppimista, uudelleen. en viime vuosien aikana koskaan uskonut pääseväni tähän pisteeseen. tahdoin vain vähän lähemmäs. nyt olen jo kaikesta vanhasta niin kaukana. niin kaukana, että tunnen itseni uudeksi ihmiseksi. minä olen uusi ihminen.

minä itken onnesta. sumun häviämisestä. rakkaudesta. onnistumisesta. uskaltamisesta. rohkeudesta. elämästä.

21. elokuuta 2014

"i find parts of you in everything i do"


hajuvettä suoraan silmään, hetken näin kaiken kahtena
aamukahvin juomatta jättäminen kostautui hirveänä päänsärkynä
ja minä käskin sinun lähteä
sinä lähdit, minä soitin perääsi
"rakastan sinua"
"samoin"


hauskanpidosta tullut paha mieli
mieleni kun jollain tapaa on niin kovin kieroutunut
kuin sarjakuvissa, enkeli ja piru olkapäillä
kärpäsen surinaa korvissa, kuiskauksia iholla
miten päin olla
kun painovoimattomuus valtaa


synkkiä ajatuksia, katson aurinkoon
se sokeuttakoon pään sisäiset mörköni
oikeasti siitä sain vain jomottavan pään
ja mustelmaiset polvet
arpia katsellessani näen vihdoinkin vain parantumista
ja minä piirrän tähtikuvioita selkääsi
tunnen itseni ehjemmäksi kuin aikoihin

19. elokuuta 2014

"I wish I could be more."


kaipaan yhdeksästä kolmeen päiviä ja pitkää tukkaani. pitäisi kai vihdoin purkaa laukut ja siivota. peiliin voisi liimata "älä katso, jos olet huonolla tuulella" -lapun. ulkona sataa kaatamalla ja paistaa aurinko. en juonut tänään aamukahvia. olo oli omituisen tyhjä. on edelleenkin. nyt jo salamoikin.

millaiset postaukset miellyttää teitä eniten? pohdiskelua, tajunnanvirtaa, paljon kuvia, mitä?
jonkinmoinen ahdistus koko sosiaalista mediaa kohtaan. ehkä vähän koko maailmaakin.

onneksi raitapaidat saavat kaiken näyttämään paremmalta. myös minut. sinutkin.

18. elokuuta 2014

"I’ll be ok. I just need time to be sad."



eihän aina tarvitse edes haluta nousta sängystä, eihän? tänään ei ainakaan. vaatteet tuntuivat inhottavilta, peilikuva ärsytti. niimpä päätin jäädä sänkyyn. kiukuttaa. miksi? en tiedä. tänään kaikki kai vaan on vähän huonommin, kuin eilen. pitkän onnellisuus jakson jälkeen huono päivä tuntuu monta kymmentä kertaa pahemmalta. vaikkei se sitä todellisuudessa edes ole. hieman surullinen, tyhjä olotila. ainiin, tänäänhän on maanantai. joku viisas silti joskus sanoi, ettei maanantaissa ole mitään vikaa, vaan ajattelutavassamme. ahdistaa. ei tiedä miten päin olisi, mitenkään ei ole hyvä.

muut opiskelevat, muuttavat, aloittelevat elämäänsä tuntemattomassa. minä makaan kotona katkerana omassa sängyssäni, huonovointisena. kerta toisensa jälkeen hoen itselleni tämän olevan okei, eihän vuosi ole elämässäni juuri mitään. sitäpaitsi, kaikki se oli vain oman hyvinvointini vuoksi. ajattelin itseäni. minut pakotettiin ajattelemaan itseäni. siinä ei ole mitään väärää. miksi sitten tunnen itseni epäonnistuneeksi? ehkä voisin avata asiaa vähän enemmän, toisaalta en tahdo. tekisi kyllä mieli vuodattaa tämä kaikki katkeruus pois itsestäni, mutta en tiedä miten. olen aina välillä sinut tämän kanssa, välillä tahdon vain hakata päätäni seinään ja kirota kaikki maailman sairaudet jonnekkin plutoon saakka. 


kyllä minä saan olla vihainen, turhautunut ja katkera. negatiivisiin tunteisiin ei kuitenkaan saa kadottaa itseään. enkä minä aiokaan. aion päästää niistä irti. tavalla tai toisella. joskus. osaanhan minä olla myös onnellinen, nauttia elämästä. niinkuin olen tehnytkin. olen ollut onneni kukkuloilla, täynnä iloa ja rakkautta. nyt vain on huono päivä. sekin on ihan okei, onhan? kyllä aurinko vielä paistaa, sen on pakko. sade on myös onneksi kaunista. yritän muistaa sen. 

en edes tiedä, mihin tämä viha, katkeruus ja kaikki muu, kohdistuu. ei tämä ole oma vikani, eikä kenenkään muunkaan. näin vain pääsi käymään. olisi niin paljon helpompaa olla vihainen jollekkin tietylle asialle, vihan pystyisi helpommin ymmärtämään. nyt tämä on vain sisälläni vellovaa aaltoilua, ilman minkäänlaista tyyntymistä. yritän seistä tasaisella maalla, paikallani, että helpottaisi. myrsky ei vain ota tyyntyäkseen. kysymysmerkkejä leijailee ympärilläni. kyllä tämä taas tästä. paha olo ei ole ikuista. kaikki on ohimenevää. se pitää muistaa. pitää päästää irti. mahdollisimman pian. muuten mistään ei tule mitään. katkeruus on kamalaa. en tahdo elää enää kauempaa katkeruudessa. sana itsessäänkin on kuvottava. tahdon olla vapaa, vapaa kaikesta.


miten teidän maanantai, onko sekin katkeran suloinen, suolanmakuinen?
kertokaa, mitä teille kuuluu. tai kertokaa mitä tahansa. tahtoisin mielelläni kuunnella.

14. elokuuta 2014

"…and then, I have nature and art and poetry, and if that is not enough, what is enough?”



en vielä ole edes purkanut matkalaukkuani, kun pitäisi jo pakata uudestaan. piti tehdä sitä ja tätä ja vähän totakin, oikeastaan en tehnyt juuri mitään näinä parina päivänä kotona. tänään taas neljä tuntia bussissa. onneksi tällä kertaa en ole yksin, vaan sinun kanssasi.

viikonloppuna tallustelen käsi kädessäsi höyhenen kevyin askelein Helsingin kauniilla kaduilla. aion tanssia, laulaa ja rakastaa. ja mikä parasta, olla vain sinun kanssasi. satojen ihmisten ympäröimänä,
mutta minä näen vain sinut.

13. elokuuta 2014

"on top of the world"


ellei vieressäni olisi istunut murjottava saksalainen mies, olisi varmasti koko lentokoneellinen ihmisiä saanut kuulla, kuinka onnellinen minä olin. hillitsin itseni ja laitoin musiikkia vielä hieman kovemmalle. katsoin upeita maisemia, pilvien muodostamia vuoria ja vain hymyilin. katsellessani katoavaa maata, tunsin itseni niin pieneksi. ja onnelliseksi. niin onnelliseksi, että en voinut estää edes kyyneleitä.

se kaikki hämmensi minua. mitä tämä oikein on, mietein hiljaa mielessäni. ensimmäistä kertaa yksin lentokoneessa, edessä vielä monta tuntia, ennen kuin pääsen vihdoin kotiin. mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. silti minut valtasi niin vahva onnellisuuden tunne, että en tiennyt miten päin olisin ollut.

viimeiset yhdeksän päivää kaukana kotoa olivat olleet ihania. harmitti lähteä, toisaalta oli jo ikävä kotiin. enään pari tuntia, ajattelin bussissa, niin saan vihdoin taas halata sinua. voi, voi kuinka kova ikävä oli jo ehtinyt tulla. nukahdin bussiin imagine dragonsin laulaessa taustalla, minä tosiaan olin maailman huipulla.

oma sänky tuntui taivaalliselta. kohta keitän aamukahvit. pari päivää kotona, sitten taas maailma kutsuu minua. niin monia ihania asioita on tapahtunut, niin paljon rakkautta. paljon kivoja juttuja tulossa, en malta odottaa. eläminen on aivan uskomatonta.

pelottaa kirjoittaa tästä onnellisuudesta. pelkään sen katoavan. tahdon kuitenkin ikuistaa sen. tämä on ihmeellistä. kuinka paljon onnellisuutta pieneen ihmiseen oikein voikaan mahtua? aion ottaa siitä selvää.

3. elokuuta 2014

"hi, it's Denmark calling"


huomenna lento kohti Tanskaa nousee ilmaan Helsinki-Vantaan lentokentältä, minä siellä onnellisena muiden mukana. hymyilyttää niin kovin paljon. olen onnellinen. kuulitteko; olen onnellinen!!

hei hei, minä jatkan nyt hymyssä suin pakkailemista. olen täynnä rakkautta.