18. heinäkuuta 2016

i'm always tired but never of you


lana del rey kaikuu tyhjässä asunnossamme
kaduilta kuuluu naurua ja hevosten kavioiden kopsetta
istun risti-istunnassa pöytämme ääressä juoden aamukahvia
ja otsassani on kuhmu, kun pari päivää sitten kävelin suoraan makuuhuoneemme ovea päin

enkä ihan vieläkään osaa sisäistää tätä kaikkea
ja vaikka välillä se jokin koittaa kuiskia minulle asioita, lauseita, valheita
niin minä hymyilen vain takaisin ja sanon; ei kiitos, ei enää

ja tiedättekö,
kuinka ihanaa on,
kun hän sanoo "mennään kotiin"
ja tarkoittaa tätä paikkaa, meidän kotia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti