11. maaliskuuta 2014

somewhere between psychotic and iconic



olen väsynyt epäilemään. niimpä minä päätin olla onnellinen. ehkä mikään ei ole hyvin, mutta tässä on tarpeeksi. olen elossa ja joskus sen vain on riitettävä. kuitenkin vihollisesta tulee niin helposti se parhain ystävä. maailma on kaikessa rumuudessaan niin täynnä kauneutta. 

pidän kiinni lujempaa kuin koskaan, se on menoa nyt. tällä kertaa en rakenna itselleni pilvilinnaa, se vain sataisi lopulta alas. nyt minä kasvatan vahvat siivet 
ja tulen alas vain omasta tahdostani.

2 kommenttia: